sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Buffett-indeksi vs Russell 2000 total return

Viime aikoina huolestuneet äänet ovat etsineet pörssin yleisen hintatason mittaria. Professori Robert Shillerin yli syklin laskettava P/E suhde on yksi tapa, toinen on erään Warren Buffettin "probably the best single measure of where valuations stand" eli pörssin markkina-arvon suhde bruttokansantuotteeseen.

FRED tarjoaa datat ja neuvot jokaiselle kotikokille jälkimmäisen indeksin seuraamiseen. Seuraavassa on esitetty tämän reseptin mukaisesti laskettu indeksi sekä Pohjois-Amerikkalaisten "pienten" julkisten yhtiöiden (Russell 2000 Total Return) kokonaistuotto arvostusindeksin funktiona. Tarkasteltava aikaväli on lyhyt, vuoden 1979 alusta tähän päivään. Tällaisella aikavälilla asia näyttää harvinaisen selvältä.




Olisiko syytä tehdä jotain?

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Helsingin pörssin minimivarianssisalkun tuotto

Taustaa

Sektorirotaatiossa eri toimialojen osakkeita tai ETFiä painotetaan talouden syklistä riippuen "sopivalla tavalla". Sopiva tapa, ainakin populäärilehdistöä seuraamalla, luetaan kahvin poroista ja lampaan sisälmyksistä.

Hieman robustimpi vaikkakin yllättävämpi tapa on valita painotus käyttämällä minimivarianssiperiaatetta. Siinä "sopivin väliajoin" valitaan painotukset siten, että edellisessä aikaikkunassa laskettuna porfolion varianssi on mahdollisimman pieni. Löysin internetistä esimerkin, jossa näin rakennettu portfolio ohitti moitteetta monen muistissa yhä kummittelevan suhdannekuopan vuosina 2008-2009.

Esimerkin innoittamana ja suoraan sanottuna epäuskoisena halusin tarkistaa, voiko tämä pitää paikkaansa. Valitsin sijoituskohteiksi seuraavat sektori-ETF:t

XLB, XLE, XLF, XLK, XLI, XLP, XLU, XLV

Olisin mieluusti sisällyttänyt myös XLYn, mutta Quandlin tietokannassa olleen ongelman vuoksi sen historialliset tiedot eivät olleet joulun pyhinä saapuvilla.

Analyysi kattoi ajanjakson lähtien vuoden 1999 alusta lähes vuoden 2013 loppuun. Sijoituskohteiden painot laskettiin vuosittain eteenpäin siten, että edellisvuoden salkun varianssi minimoitui. Kauppaa käytiin siten vain kerran vuodessa. Toisaalta sallittiin lyhyeksi myynti, eli negatiivinen paino yksittäisille sijoituskohteille.
Edellä kuvatun kaltaisesti kootun sijoitussalkun logaritminen tuotto on esitetty kuvassa vihreällä käyrällä. Sinisellä on kuvattu samoista tarpeista tasaosuuksin kasatun salkun logaritminen tuotto.

Silmämääräisesti voidaan havaita minimivarianssiperiaatteen mukaan kootun salkun todellakin heiluvan aavistuksen vähemmän. Toisin sanoen salkun sijoituskohteiden kovarianssi muuttuu melko hitaasti, koska menettely toimii harvalukuisesta päivitystiheydestä huolimatta. Salkun kehitys vuosina 2008-2009 ansaitsee erityismaininnan ainakin usean buy&hold indeksisijoittajan taholta.

Ei koske Suomea


Sektorirotaatiosta puhuminen Helsingin pörssin yhteydessä on ehkä liioittelua, koska useilta sektoreilta ei löydy lainkaan yhtiöitä. Halusin kuitenkin kokeilla, miten minimivarianssisalkku toimisi koostamalla se muutamasta isänmaan pörssissä listatusta yhtiöstä. 

Valitsin kokeeseen suhteellisen suuria yhtiöitä eri toimialoilta Stetson-Harrison menetelmällä:

WRT1V, ELI1V, FUM1V, KCR1V, KESBV, MEO1V, NRE1V, OLVAS, OUT1V, SAMAS, STCBV, TIE1V, UPM1V, YTY1V

Survival bias on tässä esimerkissä vaikeaa välttää, mutta yritin valinnoissani olla kuitenkin suhteellisen neutraali. Salkusta löytyy siten yhtiöitä, joiden kehitys poikkeaa toisistaan tarkasteltavalla aikavälillä vuoden 2003 lopusta vuoden 2013 loppuun. 

Yhtä hidas päivitystahti kuin aikaisemmin kuvatussa ETF:n tapauksessa ei toimi. Päivitystahti pitää kiihdyttää kuukauteen tai puoleentoista kuukauteen, jolloin minimivarianssisalkku näyttää kyntensä tasaosuuksin kasattua salkkua vastaan. 


Oheisessa kuvaajassa on esitetty 30 kalenteripäivän välein päivitetyn minimivarianssisalkun logaritminen tuotto sinisellä käyrällä ja tasaosuuksin kootun salkun tuotto punaisella käyrällä. Vihreällä piirtyy lapsellisella tavalla painotettu salkku, jossa lyhyitä positioita ei oteta. Lapsellisella tarkoitan sitä, että painot lasketaan kuten minimivarianssin tapauksessa, mutta minimointimenettelyn antamat negatiiviset painot pakotetaan nolliksi. Tällöinhän kyseessä ei ole enää minimivarianssimenettely sivurajoitteella, vaan jotain muuta. 

Tässä suhteellisen nopeaa vatkausta vaativassa salkun koostamisessa pärjätään varsin mainiosti tasaosuuksin kootulle salkulle. Laskelmat eivät sisällä minkäänlaisia kuluja, joten varsinkin piensijoittajan hedgestrategiaksi näin suurta päivitystiheyttä (ja melko suurta osakelainausta) vaativaa menettelyä on hankala soveltaa. 

Lopuksi on todettava, että minimivarianssimenettelyn perkaamista pitää jatkaa. Ainakin kaksi asiaa on tehtävä pikimiten: 1. sijoituskohteiden kovarianssin käyttäytymisen tutkiminen 2. minimivarianssipainojen laskenta siten, että lyhyitä positioita ei oteta. 


maanantai 9. joulukuuta 2013

Spekuloiva kuponginleikkaaja iski


Sen verran omaa kehua, notta ostin kesällä UPM:n lappuja seitsemällä ja puolella eurolla ja möin taannoin lähemmäs kahdellatoista ja puolella. Ei riittänyt pokka enää katsella, kun dividend discount model järjellisellä tuottovaatimuksella ja positiivisella tuloskasvuodotuksella ennusti kahvinporojen kanssa hinnaksi reilu 11 eurua.

Melkein löisin dallaspullakahvit kesoililla vetoa, että viimeistään Brysselin kilpailukansankomissaarin pöydälle jumiutuu Storan ja UPM:n paperien yhdistäminen. Minä katselen sivusta.


sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Työkalut finanssidatan käsittelyyn

Hamppi on silloin tällöin seurannut piensijoittajalle sopivasti hinnoiteltujen finanssidatan käsittelyyn soveltuvien ohjelmien ja datalähteiden tarjontaa. Bloombergin terminaalin käyttömaksun kattamiseksi salkkua on vielä jonkin aikaa lihotettava.

Quandl on palvelu, joka koostaa aikasarjoja ympäri verkkoa yhteen paikkaan. Siellä on jo paljon dataa hieman sekalaisessa järjestyksessä, mutta datan käyttö sivuston omalla palvelulla on hankalaa.

Toisaalta on olemassa Python-ohjelmointikieli ja sille alkujaan finanssipuolen aikasarjojen käsittelyä helpottamaan tehty paketti nimeltä pandas. Näiden yhdistelmällä voisi päästä itse asiaan, eli käyttämään omat resurssit tehokkaasti tiedon käsittelyyn ja näkemysten saamiseen sen sijaan, että dataformaattien konversioon ja tietojen päivitykseen menee törkeästi aikaa.

Olen keskustellut Quandlin kehittäjien kanssa myös omien aikasarjojen lisäämisestä palvelun alle. Heidän ideansa näyttävät hyviltä, ja toivottavasti pian saamme saman rajapinnan alle pienempien markkinoiden tietoja, rahastoja sekä yhtiöiden tilinpäätöstietoja.

Tässä vielä ohjeet mainittujen työkalujen käyttöönottoon Mäcissä:
  1. Asennetaan Anaconda paketti osoitteesta http://continuum.io/downloads
  2. Tehdään pieni korjaus ainakin käyttöjärjestelmäversiossa Snow Leopard notebookin käynnistykseen. Oletuksena LOCALE ympäristömuuttujan arvo on UTF-8, jota notebook ei tunnista. Se pitää muuttaa esimerkiksi en_US.UTF-8 arvoon siten, että lisätään rivit
    export LC_ALL=en_US.UTF-8
    export LANG=en_US.UTF-8

    Tiedostoon ~/anaconda/bin/ipython_mac.command
  3. Asennetaan Quandl API paketti
    ~/anaconda/bin/pip install Quandl
Nyt se on valmis käytettäväksi. Helsingin pörssin osakkeiden vaihdon perustietoja voi katsella esimerkiksi näin.

EDIT 9.12.2013. Sormiharjoituksena autoregressiomalli osakkeen hinnalle. Järjetön esimerkki, mutta statsmodelin APIn syntaksiesimerkkinä hyväksyttäköön tämän kerran.

Kotitehtävä: minimum variance portfolion rakentaminen, sopivat rajoitteet ja backtestaus Helsingin lapuilla. Taas järjetön esimerkki, sikäli mikäli Fama-French mallin faktorit selittävät ylituoton. Mutta olisipahan jotain tekemistä käsillä olevalla kurssidatalla.

Keskustelua: http://quant.stackexchange.com/questions/2870/why-does-the-minimum-variance-portfolio-provide-good-returns


tiistai 27. elokuuta 2013

Vaihtaisitko vähän pidetyt osakkeet käytettyyn autoon?

Koska osakkeet ovat niin kalliita, Hampin katse on siirtynyt käyttöesineisiin. Alhaalla nettiauto.comin aineiston pohjalta tehty kartta BMW-merkkisten E61 koppaisten automaattifarmarien pyyntihinnoista vuosimallin ja mittarilukeman funktiona. Kartta on oletusasetuksilla mielenkiinnoton, mutta pienellä hiirijumpalla sillä pääsee näkemään varsin hyvin hintaerojen perusteita, kuten tässä kuvakaappauksessa.

Hintatietojen irroitukseen on käytetty Scrape ohjelmaa, jota täytyy kannustaa seuraavlla parametreillä: XPath valitsin: //div[@class="col_set25 bold_link_list"] sekä sarakkeet: . otsikko, ..//div[@class="col_set7 small_text85"] vuosimalli, ..//div[@class="col_set9 right_align"] mittarilukema ja ..//div[@class="col_set15 right_align"]//b[@class="big_text"] hinta.  

torstai 23. toukokuuta 2013

Osakeallokaatio tulevina vuosina


Front varainhoidon Ari Aaltonen latoo suoraa tekstiä kevään 2013 strategiakatsauksessaan. Keskipitkällä aikavälillä (3-5v) on tuottoja todennäköisesti saatavilla vain kovalla osakepainolla. Toisaalta yksityisen sektorin rahoitusjäämää ja suurten osakeindeksien poikkeamaa pitkän aikavälin trendiltä tarkastelemalla voidaan saada vihiä kuplan muodostumisesta samaan aikahaarukkaan. Mielenkiintoisia aikoja, kun keskuspankeilla tuntuu olevan race to the bottom nappi pohjassa idästä länteen.

DISCLAIMER: Osakemarkkinoilta pois oleminen tulee yleensä kalliiksi, ja tutkimustieto kertoo ettei markkinoita osaa kuitenkaan ajoittaa.

maanantai 13. toukokuuta 2013

BoJn deflaation vastainen taistelu

Japanian keskuspankki on ottanut QE oppikirjan esille.



Vientiteollisuus hyötyy valuuttakurssin muutoksesta ja toimet näkyvät Nikkei 225 indeksissä myös euromääräisenä.


Miten meno jatkuu ja mitkä ovat efektit Japanilaisten yritysten kilpailijoille?